10/30/2014

VIIME KUUKAUSI

Kyllähän se kortti mullekki annettiin, vaikka vähän epäröinkin aluksi. Ainoastaan liiasta rauhallisuudesta inssisetä jaksoi valittaa.. // Juhlistettiin mun tytyjen kans mun synttäreitä ! // Kävästiin laivalla Tallinnas ja oltiin etukäteen varattu kahen tunnin mittanen buffet, johon sisältyi valko- ja punaviinin lisäksi ilmasta olutta jne. Lukuunottamatta tietenkää näitä ihania leivoksia joita siskon kans kiskottiin kaksin käsin menemään. // Laivareissulta vähä tuliaisia kotia // Tasan kahden viikon kortin omistamisen jälkeen päätin unohtaa parkkikiekon ikkunalta, ja muutamaa minuuttia ennemmin kun saavuin autolle, oli joku parkkipirkko käyny rustaamas 45 euron sakon.. En enää ikinä unohda parkkikiekkoa. // Käytiin yhteiskuntaopin kurssilta tsekkaamas Ylen tiloja Tampereella ja päädyttiin loppujen lopuks kattelemaan Pikku Kakkosen lavastuksia. Tuon käynnin jälkeen oonki ruvennu seuraamaan kyseistä ohjelmaa, josko näkisin tuttuja lavasteita.
Syysloman vietin kokonaan missäs muuallakaan ku Vuokatissa! Aiettä, voisinko kelata aikaa taakse päin sellaset kolme viikkoa ja lähtee sinne uudestaan? Käytiin poikaystävän kans lenkkeilemäs niin ihanis maisemissa että sielä mettäs ois voinu haahuilla useammanki tunnin. // Vastapainona koululle; aivan liikaa Netflixiä. // Yritin käydä kannustamas Sportin voittoon Tapparaa vastaan, mutta eipä mun huudot ja taputukset riittäny. // Lapsenvahtipuuhissa on tullu oltua vähä enemmänki.. Mut mikäs sen ihanampaa ku Rasmus joka ei muuta osaa tehdä ku pahaa, ja siihen päälle kaksoset jotka on just oppinu ryömimään ja kaatamaan kukkapurkkeja.. // Se tunne kun lähdet kotoa kouluun ja huippunopeus Ylistaron ja Seinäjoen välillä ei paljoa kipua yli neljänkymmenen. Oon edelleenkin vahvasti sitä mieltä, että kaikki mopoautot sais kaataa ojaan..
Fiilistelin vähä mun uutta peiliä, joka pääsi oikeuksiinsa vasta pari päivää sitten. // Aamusin kun herätyskello soi 6 aikoihin ja ainoa mitä haluaisit tehdä, on jäädä peiton alle makoilemaan, mutta siitäkin huolimatta raahaat ittes ylös, niin tää maisema auton ikkunasta on jotain niin ihanaa ja saa mut joka aamu nousemaan sieltä peiton alta. // Maistoin tänään elämäni ensimmäistä kertaa tota pakastettua jonkin sortin kiinalaista ruokaa(?) ja se osoittautui kyl aika hyväksi. Mitä nyt valmistuksessa meinas käydä pieni äksidentti kun en lukenu ohjeita.. // Ihana lenkki, ihanassa säässä, ihanan koiran kanssa ja vielä ihanalla koeviikolla. // Nää kaks kuvaa saa mut jaksamaan näiden synkkien aamujen ja iltojen yli. Voisinko mäki vaan nukkua talviunta; herätä jouluaattona ja jatkaa unia aina loppu kevääseen asti? Kuulostaa niin houkuttelevalta.

10/19/2014

IHANA SYKSY

 En tiedä kuinka kuvailisin tota näkymää mikä näkyy ikkunan toisella puolella. Se on vaan jotain niin nättiä. Oon hamstrannu muutaman uuden neuleen ja hupparin vaatehuoneeni täytteeksi, koska pakkohan mulla on olla jotain muhkeita lämpösiä paitoja mitä aamulla pukea päälle, eikö? Oon aina ollu sellanen syksyihminen joka tykkää pimeestä, koska voi alkaa taas poltella kaikkia ihania tuoksukynttilöitä. Pihalle voi alkaa pukea jo kaikkia ihania kaulahuiveja, takkeja ja lämpösiä kenkiä! Ai että. Enkä tiedä mitään ihanampaa, kuin tuhottomia määriä noita ihania keltasia ja oransseja lehtiä !

Jouluun on 66 päivää, mutta siitäkin huolimatta oon alottanu jo joululahjoista stressaamisen. Hyi kamalaa, eikai ny vielä? Nyt kun joululahjoista stressaaminenkin on alkanu, niin voisin kai mä jo alkaa fiilistellä joulua vähä enemmänki. Ensimmäiset joulutortut on leivottu, glögit juotu ja joululaulut kuunneltu, et enköhän mä täs joku päivä laita jouluvalotki jo ikkunoihin tuomaan valoa tähän karseeseen koko ajan valloillaan olevaan pimeyteen?

9/30/2014

VIPAT REISSUKUVAT

 Meidän hotellin uima-allas alue oli aivan uskomaton! Allas oli tosi hyvän kokonen ja aurinkotuoleja oli riittävästi ettei tarvinnu aamulla kuudelta jo käydä nakkaamassa pyyhkeitä tuoleille varatakseen niitä. Jokasena aamuna aamupalan jälkeen haettiin huoneesta kimpsut ja kampsut ja suunnattiin altaalle löhöilemään koko päiväksi. Yhtenä päivänä taidettiin ainoastaan käydä kokeilemassa hotellin omaa rantaa joka sijaitsi 25 metrin päässä tosta altaalta, mutta suoraan sanottuna ei pidetty siitä että sitä rantahiekkaa oli niin bikineissä kuin rantalaukussaki.
Allasalueen laidalla oli allasbaari, jossa tuli käytyä päivän aikana joskus pariinki kertaan. Olut oli halpaa, kuten myös siiderit, ja tietenkin ne sai laittaa vaan huonelaskuun niin ettei tarvinnu kuljettaa altaalla rahaa mukana. Mikäs sen ihanampaa kun 35 asteen helteellä korkata kylmä olut tai siideri? 
 Tää fish spa oli meidän loman toiseksi jännittävin juttu mitä kokeiltiin. Siinä vaiheessa kun mun (minä joka pelkään kaloja niin paljon etten ui edes järvissä) olis oikeasti pitäny laittaa ne jalat noiden kalojen syötäväksi, niin käytiin ton puljun omistajan kans aika kiivasta keskustelua siitä että laitanko vaiko enkö laita.. Lopulta kuitenkin uskalsin, ja ainoa asia mitä mietin oli että miksi ihmeessä mä maksan tälläsestä. Tunnin verran me lioteltiin jalkojamme tuola kalojen seurassa ja se tunne jaloissa sen jälkeen oli aivan mieletön! Edes tavallinen jalkahoito ei vaan oo yhtä tehokas ku toi oli!
 Pakko vielä kehua tätä hotellia. Niin paras, ettei oikeesti mitään järkeä!
<3
 Meidän hotellin rannalla oli tällänen idyllinen ruokapaikka, josta tykättiin ihan sikana! Siitä näki niin upeita maisemia merelle, eikä kynttilän luoma tunnelmakaa ollu yhtään pahitteeksi. Tää paikka oli aivan mieletön kun ilta-aurinko alko laskea ja aurinko paistoi enää vaan noiden puiden välistä.
Tästä samaisesta ruokapaikasta sai myös tajuttoman hyvää pitsaa! Vaikka itse en kauheesti oliiveista tykkäkkään, niin poikaystävä veti kyllä tyytyväisenä napaansa jokasen palan tuosta pitsasta.
 Tää oliki sit se loman jännittävin osa. Nimittäin käytiin kokeilemas Paraseilingia! Siinä vaiheessa, kun ruvettiin laittamaan valjaita päälle ja kytkemään sua jumalattoman kokoseen varjoon, niin sydän löi varmaan lähemmäs kahta sataa, mahas mylläs miljoona perhosta ja käsi tärisi niin ettei mikään olisi pysyny kädes.
Kaikesta huolimatta toi oli niin mahtava kokemus ettei mitään rajaa! Vaikkakin sielä yläilmoissa kävi mielessä jos jonkilaista kauhukuvia, mm. siitä miten se naru katkeais ja tiputtais sinne mereen haiden syötäväksi. Tää oli kyl sellanen juttu jota ootan innolla kokeilevani uudestaan.
 Mä unohdin mun kaikista listoista ja muistutuksistani huolimatta mun tärkeimmän esineen kotiin, nimittäin suoristusraudan. Koko lomaviikko mentiinkin siis luonnonkiharalla pörröpäällä, mukaan lukien muutama poninhäntäkampaus sekä letit. En ajatellu selviäväni niin helposti, mutta aloin jopa tykätä luonnollisista hiuksistani, lukuunottamatta tota pörröisyyttä.
 Toi hotellin allasalue oli iltasin niin ihana paikka, ettei sieltä ois tahtonut lähteä ollenkaa pois. Sielä oli ihan hiljasta, uima-altaan vesi oli täysin tyyni ja pieni tuulenvire alkoi tehdä siitä oleilusta jopa jo ihan siedettävää.
 Ton aamupalan ääreen on ollu ihan törkee ikävä! Joka aamu tuoreita hedelmiä, pannkukakkuja ja nutellaa, toasteja, leivoksia ja kakkuja, unohtamatta tietenkään vastapuristettua appelsiinimehua joka tehtiin sun nenän edessä tuoreista appelsiineista. En tiedä kuinka voisin koskaan kehua tota riittävästi.
 Tälläsen pavun kanssa mun sielä piti liikkua, ja valehtelisinkohan oikein pahasti jos sanoisin että ainakin 15 ihmistä luuli Ilaria turkkilaiseksi. Siinä olikin sitte aina selettelemistä vanhempien sukujuuria myöten isovanhempien sukujuuriin, että täysin suomalaisia ollaan kummatkin. Muutaman kerran meinas kielimuuriki iskeä pahemman kerran kun ihmiset alkoi puhua meille englannin sijasta turkkia, kun luulivat poikaystävän olevan turkkilainen. Pitäiskö mun alkaa huolestua?
 "Onko pakko lähteä kotiin jos ei millään halua?"




9/22/2014

"LOVE YOURSELF FIRST"

Tää on mun viimenen päivä alaikäisenä ja vaikkakaan kyse ei oo sen suuremmasta asiasta, kuin yhdestä syntymäpäivästä, niin mulla on silti erittäin sekava fiilis. Oon päättänyt alottaa mun elämässä täysin uuden vaiheen, nauttia joka päivä siitä että oon terve ja mulla on ihania ihmisiä ympärilläni. En tiedä miten se tulee onnistumaan, mutta toivon ainaki parasta! 
Mun elämässä on ollu niin paljon ylä- ku alamäkiäki ja tästedes pyrin menemään ainoastaan alamäkeen! - Ja lujaa. En aio enää välittää siitä mitä muut ajattelee, koska mullahan on omatkin ajatukset. Enkä tarvitse ketään sotkemaan niitä. Aion olla joka päivä edes hetken onnellinen, sillä niitä onnettomia päiviä on ollu ihan riittävästi tässä 18 vuoden aikana. Mä aion alkaa elää omaa elämääni ja tehdä sellasia päätöksiä joita tulevaisuudessa joko kadun tai arvostan.
Mä tein itselleni tänään lupauksen siitä, että huomisesta päivästä lähtien mä alan tehdä oikeasti sitä mitä mä haluan. Menen töihin, hankin rahaa ja lähden ulkomaille - luultavasti yksin, tai miksen jonkun kanssaki? Mun tulevaisuuden haaveena olisi lähteä lukion jälkeen ulkomaille ainaki vuodeksi, joko opiskelemaan tai töihin. Maailman näkeminen, kulttuureista oppiminen, uudet näkökulmat asioihin ja mahtavien muistojen kerääminen kiehtoo mua. 
Elämässä on niin paljon hyvää, mutta niin harva osaa arvostaa sitä. Mä oon niin monta vuotta haaveillut asuvani ulkomailla, näkeväni maailmaa, muuttavani pois täältä käpykylästä ja löytäväni ihania ihmisiä mun elämään. Osa näistä on vuosien aikana tapahtunut, mutta vielä olis paljon jäljellä.
Koskaan ei voi tiedää montako elinpäivää sulla on vielä. Koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu seuraavan viiden minuutin aikana. Ainoa, mitä voi tietää on se, miten oot eläny ne sun viimeset hetket.

9/21/2014

"SCOOTERS"

Kai mä voin vielä vähän kertoa mun ja poikaystävän ulkomaanmatkasta, joka oli siis jo kaks kuukautta sitten?

Mä aattelin kertoo teille tälläsestä hulvattomasta keinosta viettää tunti tai toinenki! Me oltiin jo monena iltana katottu Alanyan keskustassa, kun ihmiset vetelee kolmipyöräsillä "skoottereilla" edes takasi. Toiseksi viimesenä iltana kävästiin sitten vuokraamas meillekki tollaset menopelit meidän hotellin edessä olevasta kojusta. Valitettavasti ei vuokrattu niitä tuntia pidemmäksi aikaa, koska meillä oli ihan hirveesti tekemistä vielä sille illalle. Jälkeenpäin kyllä jäi harmittamaan ihan yli paljo, koska noilla ois ollu niin hauska kruisailla se 5 tuntia! 
Tunnissaki kerkes kyllä yllättävän paljon. Laitettiin kaasut pohjaan ja lähettiin rullaileen kohti Avsallarin keskustaa n. 4 kilometrin päähän meidän hotellilta. Hieman kyllä hirvitti se, miten lujaa noilla oikeesti pääsi! Käytiin kiertämässä pari kauppaa ja rajoitetun ajan takia, pitikin jo lähtee takasi hotellille päin. 
Jos joku siis koskaan ulkomailla törmää tälläseen vekottimeen, niin suosittelen ehdottomasti! Tollanen ois niin kätevä täälä Suomessaki!

8/13/2014

AVSALLAR, NUMA BEACH #1

Parempi taas myöhään kun ei milloinkaan, eikö?
Meidän ulkomaanmatka kohti Turkin Alanyaa alkoi tosi hyvin siihen nähden mitä olin taas kaikkea panikoinu. Onko kaikki varmasti mukana, mitä saan laittaa käsimatkatavaraan ja mitä en, onko lentoliput ja passi varmasti laukussa... Tämän kaiken panikoimisen lomassa mulle iski suoraan sanottuna pakokauhu junassa kun selasin Ilta-Sanomien sivua, jossa oli just uutisoitu matkustajakoneesta joka oli tippunu alas.
Mun onnekseni päästiin perille Antalyaan yksinä kappaileina hengissä. Kiitos maailman ärsyttävimpien lentoemäntien ja lentokoneen valojen, oli nukkumis minuutteja kertynyt nolla. 5 aikaan aamuyöstä oltiin hotellilla, joka sijaitsi Avsallarissa. Kiskastiin alkumaljat nassuihin ja painuttiin hotellihuoneeseen nukkumaan.
Ensimmäinen päivä meni lähes kokonaan toipuen yöllisistä matkustamisista, jonka seurauksena makoiltiin ja nukuttiin  koko päivä altaalla. Illalla lähdettiin metsästämään Avsallarin käpykylästä ruokapaikkaa, joka löytyi tunnin kävelymatkan jälkeen, mutta se sai luvan kelvata! Näitä ravintoloita koko paikasta löydettiin loman aikana yhteensä 5, joten kyseessä todellakin oli käpykylä.. Syöminkien jälkeen lähdettiin hyvissä ajoin takasi hotellille, koska uni alkoi sen verran painaa silmiä kiinni. Matkalla hotellille löydettiin kuitenkin tällänen ihana pieni coctailravintola rannalta ja päätettiin hetken nauttia "täysi-ikäisyydestä", joka oli kyllä suuri virhe. Kalliit drinkit, jotka maistui ainoastaan hanavedeltä. Noh, eipä ainakaa tarvinnu jättää tippiä.

7/15/2014

KOLME VIIME VIIKKOA

 1. On niin ihana kun on vihdoin voinu aamuisin kaivaa laatikosta shortsit jalkaan, ilman että tarvii pelätä paleltumista. Nää river islandista ostetut shortsit onkin ollu mulla päällä vähän väliä, unohtamatta tietenkään valkosia converseja. 2.  Nam. Nam. Ja vielä kerran nam. 3. Oon viimesten kolmen viikon aikana polkenu niin paljon pyörällä, että oon lähes alkanu tykätä siitä. Kyllä, minä joka vannoin pari vuotta sitte etten ikinä polje vapaaehtoisesti mihinkää ! Suurin vaikuttava tekijä tähän pyöräilyintoon on varmaan poikaystävän pyörä, jota on niin vaivaton polkee. 4. Tää on varmaan ainoo järkevä naamakuva musta viimeseltä kolmelta viikolta. Aamuisin on vaan tuntunut paljon mukavammalta heittää pelkkä naamarasva naamalle, eikä mitään meikkitököttejä. + mun uudet ihanat kuoret Vistaprintiltä! 5. Voisinko aina nukahtaa tälläseen auringonpaisteeseen? 6. Käytiin poikaystävän kans pelaamassa minigolffia. Ja niinhän siinä taas kävi, että minä hävisin yhdellä pisteellä... Onneksi sain edes siitä hyvästä lohdutus jäätelön. 
1. Elämäni ensimmäisissä raveissa ! 2. Kun muut vietti aikaa ruisrockissa, niin minä ja poikaystävä lähdettiin kaupan kautta pienelle picnikille aivan ihaniin maisemiin. Ehkä elämäni hienoin kesäilta! 3. Kummityttö innostui tervajoen leikkikentän liukumäestä niin paljon, että melkein kului puhki koko liukumäki. Ja itkuhan siinä tuli kun pois piti lähteä.. 4. Sitä kyseistä iltapicnikkiä 5 & 6. Kyllä tälläsistä säistä kelpaa lähteä vähä etelämpään nauttimaan auringosta ja lämmöstä! Aika on menny taas ihan hirveen nopeesti. Hetki sitte siihen oli vielä 68 päivää kun varattiin poikaystävän kanssa matka neljän ja puolen tähden hotelliin Alanyaan. Nyt enää kymmenen päivää jäljellä, jaiks! 

6/11/2014

STARBUCKS

Tää kuvassa esiintyvä hame kuuluu varmaan koko kesän ajan mun vakiovarusteisiin ja luulempa, että lähdinpä ihan mihin tahansa kotoa pois, niin tää on laukussa ensimmäisenä mukana. Sen kanssa on niin helppo yhdistellä kaikenlaisia paitoja. Saa helposti tehtyä rennon ja arkisen asun, mutta paitaa vaihtamalla asu onkin taas hieman juhlavampi. Niin kätevää !
Viime sunnuntaina päätin laittaa hieman rennomman paidan päälle kun lähdettiin poikaystävän kans pienelle pyörälenkille nätin ilman kunniaksi. Onneksi sattui kamerakin mukaan, sillä löydettiin mitä ihanin paikka muutamalle valokuvalle auringonlaskun aikaan. Tulee ihan ikävä tota säätä, kun tällä hetkellä ulos katsoessa näkyy vaan harmaita pilviä ja sadepisarat ropisee ikkunalautaa vasten..